Japanissa on erilainen tuliaiskulttuuri
kuin meillä täällä Suomessa, joten tuliaisten ostaminen aiheutti
minulle pientä päänvaivaa. Paikallisten harvoin lomaillessa on
tapana tuoda matkalta aina jokin pieni muisto ystäville ja
työkavereille. Netistä löysin sen verran informaatiota, että
veistä ja kelloa ei missään tapauksessa saa viedä ensimmäsen
tarkoittaessa kuolemaa ja toisen vanhenemista – ei sillä, että
kumpikaan olisi tullut heti mieleen. Muumit, marimekko ja ruoka
tuntui osuvan aika lähelle, joten paketoin matkaan niin muumimukia
kuin hapankorppuakin.
Muumikarkkeja mahdollisille uusille tuttavuuksille! |
Sitten hoidettavana oli lista asioita Suomessa. Japaniin ei sinällään vaadita otettavan rokotteita – ja
suomalaisella on jo suurin osa rokotteista, joita maahan mennessä
suositellaan – mutta itse katsoin parhaaksi suojautua vielä
hepatiitilta. Matkavakuutuksen piti myös olla voimassa, passi uusia,
adapteri hankkia, rahaa vaihdettava ja oli tutkittava, että
pankkikortit ja puhelin toimivat Japanissa. Lisäksi itse
työharjoittelua varten täyteltiin muutamia hakemuksia.
Tehtävälista aiheutti minulle
pienoista stressiä yhdessä henkilökohtaisten, ennen lähtöä
hoidettavien asioiden kanssa, mutta suhteellisen harmitta olen nyt
matkaamassa lentokentälle suuri, pinkki matkalaukku vierelläni.
Junan ikkunasta näkyy harmaa ja sumea Varsinais-Suomen maaseutu:
kaksi joutsenta ja paljon peltoa, enkä ole ollenkaan pahoillani
vaihtaessani sen Fujin valkoiseen huippuun.