Minusta on aika viehkoa, että koko
perhe on samalla alalla. Muiden ollessa samassa leipomossa, on
perheen poika lähtenyt Tokioon. Tänään, etuoikeutetusti, minulla
ja ikäiselläni leipomossa työskentelevällä tytöllä oli
oppitunti pursottamisesta.
Minä olen aiemminkin yrittänyt
pursottaa ruusua kermasta. Ensimmäisenä vuonna, toisena vuonna:
voin kertoa, että tässä asiassa ei ole vanhempana viisastuttu.
Tekniikka ei yksinkertaisesti ole ollut hallussa, ja ruusu on ollut
joko pelkkä iso kasa tai levähtänyt röpelökasa. Tällä kertaa
yritin sitten panostaa tekniikan enkä näppituntuman harjoitteluun
ja asiassa ehkä jopa edistyttiin! Pelkäänpä kuitenkin, että
lyhyt tovi ei riitä taidon omaksumiseen – onneksi täällä on
aika halpoja tyllia ja voin ostaa oman, jolla harjoitella vimmatusti
Suomessa.
Nyt pakkaamaan. Tiedossa kolmen päivän reissu Yatsugataken suuntaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti